Yhteishankintasalkku vai oma hankintastrategia? Yrityksen vertailuopas

Yrityksen sähkönhankinnassa ei ole yhtä kaikille parasta mallia. Sopiva ratkaisu riippuu muun muassa sähkönkulutuksesta, budjetointitarpeesta, riskinsietokyvystä sekä siitä, kuinka aktiivisesti yritys haluaa itse osallistua hankintapäätöksiin.

Yhteishankintasalkku sopii usein yritykselle, joka haluaa ulkoistaa markkinaseurannan ja hintakiinnitysten ajoittamisen. Oma sähkönhankintastrategia voi puolestaan olla perusteltu, kun yrityksellä on riittävä osaaminen, ajantasainen kulutusdata ja selkeästi määritelty vastuu hankintapäätöksistä. Räätälöity sähkösalkku asettuu näiden väliin: yritykselle rakennetaan sen omaan kulutusprofiiliin, tavoitteisiin ja riskitasoon perustuva hankintamalli asiantuntijan kanssa.

Keskeistä ei ole löytää sopimusmallia, joka näyttää tarjoushetkellä halvimmalta. Olennaisempaa on valita malli, jonka hinnanmuodostus ja riskit ymmärretään ja jonka mukaista hankintastrategiaa pystytään toteuttamaan johdonmukaisesti myös markkinatilanteiden muuttuessa.

Kolme tapaa järjestää yrityksen sähkönhankinta

Yhteishankintasalkku

Yhteishankintasalkussa useiden yritysten sähkönhankintaa hoidetaan saman kokonaisuuden sisällä ennalta määritellyn strategian mukaisesti.

Salkunhoitaja seuraa sähkömarkkinaa ja toteuttaa hankintoja sekä hintasuojauksia strategian puitteissa. Yksittäisen asiakkaan ei tarvitse päättää jokaisesta kiinnityksestä erikseen.

Mallin keskeinen hyöty on helppous: markkinaseuranta ja hankintojen käytännön toteuttaminen voidaan pitkälti ulkoistaa.

Oma sähkönhankintastrategia

Omassa hankintastrategiassa yritys määrittelee itse, miten ja milloin sähköä hankitaan.

Yritys voi esimerkiksi päättää:

• kuinka pitkälle tulevaisuuteen sähköä suojataan
• kuinka suuri osa kulutuksesta kiinnitetään ennalta
• kuinka paljon hinnasta jätetään spot-markkinan varaan
• millä hintatasoilla tai markkinatilanteissa uusia suojauksia tehdään.

Malli tarjoaa paljon päätösvaltaa, mutta samalla yritys vastaa markkinaseurannasta, päätösten ajoituksesta sekä strategian kurinalaisesta toteuttamisesta.

Räätälöity sähkösalkku

Räätälöidyssä sähkösalkussa hankintastrategia suunnitellaan yrityskohtaisesti.

Lähtökohtana voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen tunti- tai varttitason kulutusdataa, tuotannon rytmiä, tulevia investointeja, budjettitavoitteita sekä johdon määrittelemää riskitasoa.

Asiantuntija voi vastata markkinaseurannasta ja valmistella hankintapäätöksiä, mutta yritys voi halutessaan säilyttää päätösvallan esimerkiksi suuremmissa hintakiinnityksissä.

Mallien keskeiset erot

Mikään näistä vaihtoehdoista ei automaattisesti takaa halvinta sähkönhintaa. Lopputulokseen vaikuttavat sähkömarkkinan kehitys, hankintojen ajoitus, yrityksen todellinen kulutusprofiili sekä strategian toteutuminen.

Siksi sähkönhankintamallia kannattaa tarkastella hinnan lisäksi myös riskienhallinnan, ennustettavuuden ja yrityksen oman työmäärän näkökulmasta.

Milloin yhteishankintasalkku on järkevä?

Yhteishankintasalkku sopii erityisesti yritykselle, joka ei halua rakentaa omaa sähkömarkkinoiden seurantaan keskittyvää organisaatiota.

Sen sijaan, että yrityksen johto tai taloushallinto seuraisi jatkuvasti futuurihintoja ja pohtisi seuraavaa hintakiinnitystä, hankintoja voidaan tehdä ennalta määritellyn salkkustrategian mukaisesti.

Tavoitteena ei tällöin yleensä ole osua yhteen täydelliseen ostohetkeen. Hankintoja voidaan hajauttaa ajallisesti, jolloin yrityksen tuleva sähkönhinta muodostuu useiden eri hankintahetkien perusteella.

Yhteishankintasalkku voi olla luonteva vaihtoehto, kun:

• yritys haluaa minimoida sähkönhankintaan käytettävän työajan
• yrityksellä ei ole omaa sähkömarkkinaosaamista
• hankinnalle halutaan selkeä ja jatkuva toimintamalli
• yritys hyväksyy yhteisen salkkustrategian
• ennustettavuutta halutaan lisätä ilman jatkuvaa omaa päätöksentekoa.

Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa kuitenkin selvittää tarkasti, miten salkkua hoidetaan, kuinka pitkälle hankintoja tehdään, miten strategiaa raportoidaan ja mitä tapahtuu esimerkiksi yrityksen kulutuksen muuttuessa olennaisesti.

Milloin yrityksen kannattaa johtaa sähkönhankintaa itse?

Oma sähkönhankintastrategia antaa yritykselle suurimman mahdollisen päätösvallan.

Se voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi suurelle energiankäyttäjälle, jossa sähkö muodostaa merkittävän osan tuotantokustannuksista ja hankintoja halutaan johtaa aktiivisesti osana liiketoiminnan riskienhallintaa.

Pelkkä päätös siitä, että sähköä hankitaan itse, ei kuitenkaan vielä muodosta hankintastrategiaa.

Toimiva malli edellyttää vähintään:

1. nimettyä vastuuhenkilöä ja tarvittaessa varahenkilöä
2. määriteltyä tavoitetta sähkönhinnan riskitasolle
3. sääntöjä siitä, milloin ja kuinka paljon sähköä suojataan
4. ajantasaista kulutusennustetta
5. säännöllistä markkinaseurantaa
6. päätösten dokumentointia ja toteutuneen strategian seurantaa.

Suurin riski ei välttämättä ole yksittäinen epäonnistunut hintakiinnitys. Ongelmallisempaa voi olla se, että strategiaa ei käytännössä noudateta.

Jos markkinaa seurataan satunnaisesti ja hankintapäätöksiä siirretään jatkuvasti eteenpäin, yritykselle voi syntyä huomattavasti suurempi markkinariski kuin alun perin oli tarkoitus.

Milloin räätälöity sähkösalkku on paras vaihtoehto?

Kaikkien yritysten sähkönkulutus ei käyttäydy samalla tavalla.

Pelkkä vuosikulutus kertoo hyvin vähän siitä, milloin sähköä todellisuudessa käytetään. Kaksi yritystä voi kuluttaa vuodessa täsmälleen saman määrän sähköä, mutta niiden todellinen sähkökustannus ja markkinariski voivat silti olla hyvin erilaiset.

Esimerkiksi tuotantolaitoksen kulutus voi painottua arkipäivien päiväsaikaan, kylmävaraston kulutus voi olla erittäin tasaista ja sesonkiliiketoiminnan kulutus keskittyä vain muutamille kuukausille.

Räätälöidyssä sähkösalkussa tämä voidaan huomioida jo strategiaa rakennettaessa.

Malli voi olla erityisen perusteltu, jos:

• sähkönkulutus on suuri tai voimakkaasti vaihteleva
• yrityksellä on useita käyttöpaikkoja
• tuotannon muutokset vaikuttavat tulevaan sähkönkulutukseen
• yrityksellä on tavallista tiukemmat budjetointivaatimukset
• johto haluaa säilyttää päätösvallan tärkeimmissä hankinnoissa
• hankintastrategia halutaan muodostaa todellisen kulutusprofiilin perusteella.

Räätälöidyssä mallissa yrityksen ei tarvitse itse seurata markkinaa päivittäin, mutta se ei myöskään ole sidottu täysin muiden yritysten kanssa samanlaiseen hankintastrategiaan.

Esimerkki: sama vuosikulutus, erilainen sähkönhankintatarve

Oletetaan, että kaksi tuotantoyritystä käyttää vuodessa 1 000 MWh sähköä.

Ensimmäisen yrityksen tuotanto käy tasaisesti ympäri vuorokauden ja vuoden. Toisessa yrityksessä kulutus painottuu voimakkaasti talveen ja arkipäivien päiväsaikaan.

Vuosikulutuksen perusteella yritykset näyttävät samanlaisilta sähkönostajilta.

Todellisuudessa niiden riskiprofiilit ovat erilaiset.

Talveen ja päiväsaikaan painottuva kulutus osuu usein markkinan kalliimpiin ajankohtiin, minkä lisäksi yrityksen tarve suojata esimerkiksi talvikauden hintoja voi olla suurempi.

Siksi pelkkä vuosikulutus ei riitä hyvän sähkönhankintastrategian lähtökohdaksi. Mitä suuremmasta sähkönkulutuksesta on kyse, sitä tärkeämpää on tarkastella myös kulutuksen ajallista rakennetta.

Viisi kysymystä ennen sähkönhankintamallin valintaa

1. Kuinka paljon päätösvaltaa yritys haluaa?

Jos yrityksen johto haluaa päättää jokaisesta merkittävästä hintakiinnityksestä, täysin ulkoistettu yhteishankintasalkku ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

Jos päätöksentekoon ei puolestaan haluta käyttää aikaa, yhteishankinta voi olla huomattavasti käytännöllisempi.

2. Kuinka paljon aikaa sähkönhankintaan voidaan käyttää?

Aktiivinen sähkönhankinta tarkoittaa muutakin kuin sähköhintojen katsomista silloin tällöin.

Siihen kuuluvat markkinaseuranta, kulutusennusteet, suojaustason seuranta, päätökset ja niiden dokumentointi.

3. Kuinka hyvin yrityksen kulutus tunnetaan?

Vuosikulutus on vasta lähtökohta.

Hyvä hankintastrategia ottaa huomioon myös sen, milloin sähköä käytetään ja miten kulutus voi muuttua tulevaisuudessa.

4. Kuinka paljon sähkönhinnan vaihtelua yritys kestää?

Kyse on ennen kaikkea riskienhallinnasta.

Toiselle yritykselle sähkön hinnan muutaman kymmenen prosentin vaihtelu ei aiheuta merkittävää ongelmaa. Toiselle vastaava muutos voi vaikuttaa olennaisesti tuotteiden katteisiin tai koko tilikauden tulokseen.

5. Miten onnistumista mitataan?

Hyvässä hankintamallissa yritys tietää myös jälkikäteen, miten strategia on toteutunut.

Pelkkä vertailu toteutuneeseen spot-hintaan ei aina kerro koko totuutta. Arvioinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi budjetin toteutumista, hintavaihtelun pienentymistä, suojaustasoa sekä sitä, toteutuiko hankintastrategia suunnitellusti.

Paras ratkaisu on yritykselle hallittava ratkaisu

Yhteishankintasalkku on usein hyvä vaihtoehto yritykselle, joka haluaa ammattimaisesti hoidetun hankintamallin ilman jatkuvaa omaa markkinaseurantaa.

Oma hankintastrategia sopii yritykselle, jolla on riittävä osaaminen, data, resurssit ja päätöksentekokuri hankinnan aktiiviseen johtamiseen.

Räätälöity sähkösalkku voi puolestaan olla paras ratkaisu silloin, kun yrityksen kulutusprofiili, budjetointivaatimukset tai riskitaso edellyttävät yksilöllisempää lähestymistapaa.

Sähkönhankinnassa ei siis kannata kysyä ainoastaan:

”Mistä saamme juuri nyt halvimman hinnan?”

Parempi kysymys on:

”Millaisella hankintamallilla pystymme hallitsemaan sähkökustannuksiamme ja riskejämme seuraavien vuosien aikana?”

Haluatko selvittää, mikä malli sopii yrityksellesi?

Optimitaso voi arvioida yrityksen sähkönkulutuksen ja nykyisen sopimusrakenteen perusteella, millainen hankintamalli vastaa parhaiten yrityksen tavoitteita.

Arvioinnin lähtötiedoiksi riittävät yleensä nykyinen sähkösopimus, kulutusdata sekä tieto mahdollisista tulevista muutoksista esimerkiksi tuotannossa, toimipaikoissa tai sähkönkäytössä.

Tavoitteena on yritykselle sopiva, ymmärrettävä ja hallittava tapa ostaa sähköä. Mahdollisimman monimutkainen hankintamalli ei itsessään tuo hyötyä.

Kirjoittaja: Optimitaso Oy · Päivitetty 6.11.2026