Fingridin 26.6.2026 julkaisema keskeytyspyyntö tarkoittaa, että itsenäisen aggregoinnin mFRR-mallin ehtojen vahvistamista ei jatketa nykyisessä muodossaan. Kyse ei ole mFRR-markkinan lakkauttamisesta eikä siitä, että yrityksen akut, sähkökattilat tai muu joustokyky menettäisivät teknisen arvonsa. Keskeytys kohdistuu siihen, millä pelisäännöillä asiakkaan joustoa voitaisiin koota mFRR-markkinalle sellaisen aggregaattorin kautta, joka ei ole sidoksissa yrityksen sähkönmyyjään ja tasevastaavaan.
Yritykselle käytännön johtopäätös on selkeä: joustokapasiteettia kannattaa edelleen kartoittaa, mutta itsenäiseen mFRR-aggregointiin perustuvaa liiketoiminta- tai investointipäätöstä ei pidä rakentaa vahvistamattomien ehtojen tai oletetun käyttöönottoaikataulun varaan.
Mitä itsenäinen aggregointi ja mFRR tarkoittavat?
mFRR eli manuaalinen taajuuden palautusreservi on reservituote, jolla ylläpidetään sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen välistä tehotasapainoa. mFRR-energiamarkkinalla Fingrid aktivoi tarjouksia tarpeen mukaan. Kohteen on kyettävä toteuttamaan vaadittu tehonmuutos tuotteen ehtojen mukaisesti.
Aggregointi tarkoittaa useiden joustokohteiden yhdistämistä markkinoille tarjottavaksi kokonaisuudeksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi akustot, sähkökattilat, lämpövarastot, ilmanvaihto, jäähdytys, pumput tai tuotantoprosessin kuormat.
Itsenäinen aggregaattori on toimija, joka ei ole sidoksissa asiakkaan avoimeen sähköntoimittajaan eikä tasevastaavaan. Juuri tähän malliin liittyvän mFRR-prosessin Fingrid pyysi keskeyttämään. Keskeytyksen taustalla ovat erityisesti taseselvitykseen, korvausmalliin, sähkösopimusten soveltuvuuteen ja toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon liittyvät kysymykset.
Mitä keskeytys tarkoittaa juuri nyt?
Keskeytys koskee ehtojen vahvistamista, ei mFRR-markkinaa kokonaisuutena
Fingrid pyysi Energiavirastoa keskeyttämään itsenäiseen aggregointiin liittyvien mFRR-ehtojen vahvistamisprosessin. Samalla Fingrid pyysi jatkamaan muiden reservitoimittajia koskevien ehtojen ja kompensaatiomallin käsittelyä ilman itsenäistä aggregointia mFRR-markkinalla.
Tämä merkitsee, että yritys ei voi pitää itsenäisen aggregoinnin mFRR-mallia valmiina, vahvistettuna osallistumisreittinä. Sen sijaan yrityksen mahdollisuudet osallistua reservimarkkinoille muilla sopimus- ja vastuujärjestelyillä arvioidaan aina tapauskohtaisesti palveluntarjoajan, sähkönmyyjän, tasevastaavan ja kohteen teknisten ominaisuuksien perusteella.
Keskeytys ei myöskään tarkoita, että kaikki kysyntäjousto olisi pysähtynyt. Fingridin elokuussa 2026 julkaisemien sopimusehtomuutosten mukaan aFRR- ja mFRR-reservien joustava kysyntä voi tulla mahdolliseksi vasta, jos Fingrid ilmoittaa julkisesti joustavan hankinnan käyttöönotosta ja tarkemmista määrittelyistä vähintään kuukautta ennen käyttöönottoa. Fingrid ilmoitti tuolloin, ettei toimintamallia oteta vielä käyttöön.
Epävarmuus kohdistuu ennen kaikkea osallistumismalliin
Yrityksen akku, sähkökattila tai muu ohjattava kuorma voi olla teknisesti joustokelpoinen, vaikka itsenäisen aggregoinnin mFRR-malli on kesken. Keskeytys vaikuttaa ensisijaisesti siihen, miten jouston markkinavaikutukset, tasevastuut, korvaukset ja tiedonkulku sovitetaan eri osapuolten välille.
Siksi yrityksen ei kannata tehdä johtopäätöstä pelkästään siitä, että laite pystyy muuttamaan tehoaan nopeasti. Markkinakelpoisuus edellyttää myös toimivaa mittausta, ohjausta, käytettävyyden hallintaa, sopimusrakennetta ja taseselvitystä.
Rebound-ilmiö on keskeytyksen keskeinen käytännön kysymys
Fingrid nosti esiin rebound-ilmiön: mFRR-aktivoinnin jälkeen joustokohteen sähköteho voi muuttua vastakkaiseen suuntaan seuraavalla taseselvitysjaksolla. Tämä voi synnyttää tasepoikkeamia ja vaikuttaa sen toimijan taseeseen, joka vastaa kohteen sähkönhankinnasta.
Sähkökattilassa rebound voi näkyä siirtyneenä lämmöntuotantona
Jos sähkökattilan tehoa lasketaan tai nostetaan aktivoinnin vuoksi, lämmöntarve ei välttämättä poistu. Tuotanto voidaan joutua tekemään myöhemmin takaisin, ellei kohteessa ole riittävästi lämpövarastoa tai prosessin joustoa. Varsinainen jousto käsittää silloin yhden vartin tehonmuutoksen lisäksi sitä seuraavan ajan energiankäytön.
Sähkökattilakohteen arvioinnissa olennaisia ovat esimerkiksi:
- lämpövaraston koko ja purku- sekä latausrajat
- prosessin sallittu lämpötila-alue
- kattilan minimiteho ja säätönopeus
- mahdollinen varalämmönlähde
- takaisinoton vaikutus seuraaville käyttöjaksoille
- tuotannon, kiinteistön tai asiakkaan palvelutason rajoitteet.
Akussa rebound liittyy varaustilaan ja myöhempään lataukseen tai purkuun
Akku voi muuttaa sähkötehoaan nopeasti, mutta aktivointi vaikuttaa akun varaustilaan. Jos akku purkaa energiaa, sen varaustila on palautettava myöhemmin; jos se latautuu, on arvioitava, milloin energia voidaan käyttää tai purkaa. Tämän vuoksi akun markkinakäyttöä ei pidä tarkastella vain nimellistehon perusteella.
Akkukohteessa keskeisiä tarkasteltavia asioita ovat muun muassa käytettävissä oleva energia, varaustilan hallinta, lataus- ja purkuteho, hyötysuhde, samanaikaiset käyttötarpeet sekä mahdolliset markkina- ja sähkönhankintasopimusten rajoitteet.
Muu kysyntäjousto tarvitsee selkeän palautumissuunnitelman
Jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa, pumppauksessa ja tuotantoprosesseissa jousto voi syntyä kuorman siirtämisestä, alentamisesta tai nostamisesta. Tällöin rebound tarkoittaa usein sitä, että siirretty työ tai energiankulutus palautuu myöhemmin. Yrityksen on ymmärrettävä, milloin palautuminen tapahtuu, kuinka suuri se on ja kenen sähkötaseeseen se kohdistuu.
Päätöskriteerit yritykselle: mitä kannattaa selvittää ennen seuraavaa askelta?
1. Onko kohde aidosti ohjattava ilman liiketoimintahaittaa?
Tarkastelu alkaa yrityksen toiminnasta ja vasta sitten markkinasta. Yrityksen on määriteltävä, mikä teho voidaan muuttaa, kuinka nopeasti muutos onnistuu ja kuinka pitkään sitä voidaan ylläpitää. Samalla on tunnistettava tuotannon, kiinteistön käytön, turvallisuuden, laadun ja toimituskyvyn rajat.
2. Miten jousto mitataan, todetaan ja ohjataan?
Reserviosallistuminen edellyttää kohteen teknistä todentamista, luotettavaa mittaustietoa ja soveltuvaa ohjausta. Tarkastelu ei rajoitu automaatioon: myös tietoliikenne, käyttövalvonta, häiriötilanteet, ohitukset ja vastuut on kuvattava.
3. Mitä tapahtuu aktivoinnin jälkeen?
Rebound-analyysi on erityisen tärkeä sähkökattiloille, lämpövarastoille, akuille ja prosessikuormille. Yrityksen tulee pystyä kuvaamaan, aiheuttaako jousto myöhemmän vastakkaissuuntaisen tehonmuutoksen ja miten tämä otetaan huomioon sähkönhankinnassa sekä tasevastuissa.
4. Sopiiko jousto yrityksen sähkönhankintamalliin?
Joustoa ei pidä irrottaa yrityssähkön kokonaisuudesta. Kiinteähintainen, spot-hintainen, suojattu tai salkkupohjainen sähkönhankinta voi käsitellä jouston energiavaikutuksia eri tavoin. Siksi sähkösopimus, tasevastuu, mahdollinen aggregointisopimus ja kulutusprofiili on tarkasteltava samassa kokonaisuudessa.
Tässä Optimitason palvelut tarjoavat lähtökohdan sähkönhankinnan, kulutusdatan ja hankintastrategian yhteiseen arviointiin.
5. Perustuuko suunnitelma vahvistettuihin ehtoihin vai oletukseen?
Keskeytyksen jälkeen erityinen päätöskriteeri on tämä: erotetaanko jo mahdollinen tekninen valmistelu vahvistamattomaan markkinamalliin sidotusta investointipäätöksestä? Yritys voi kerätä tunti- ja varttidataa, määrittää joustorajat sekä parantaa ohjattavuutta. Sen sijaan markkinatuottoa, sopimusmallia tai käyttöönoton ajankohtaa ei tule pitää varmana ennen kuin soveltuvat ehdot ja käytännöt ovat selviä.
Käytännön esimerkit: miten eri kohteita kannattaa lähestyä?
Esimerkki 1: lämpölaitoksen sähkökattila
Lämpölaitos voi tunnistaa kattilasta säädettävää tehoa, mutta jouston käyttökelpoisuus riippuu lämpövarastosta, lämmön toimitusvelvoitteista ja vaihtoehtoisesta tuotannosta. Ensisijainen tehtävä on mallintaa, kuinka paljon sähkötehoa voidaan muuttaa ja milloin energiankäyttö palautuu. Vasta tämän jälkeen arvioidaan sopiva osallistumismalli.
Esimerkki 2: teollisuuskiinteistön akku
Akku voi olla nopeasti ohjattava, mutta sen käytettävyyttä rajoittavat varaustila, paikallinen kuormitus, mahdollinen aurinkotuotanto, varavoimatarve ja latauksen ajoitus. Akun tekninen valmius kannattaa erottaa siitä, mille markkinoille ja millä vastuuketjulla se kulloinkin voidaan liittää.
Esimerkki 3: jäähdytys- tai pumppauskuorma
Joustoa voi muodostua hetkellisestä tehon alentamisesta tai käytön siirtämisestä. Yrityksen tulee kuitenkin varmistaa, ettei lämpötila-, paine-, laatu- tai tuotantoraja ylity. Lisäksi on arvioitava, palautuuko kulutus pian aktivoinnin jälkeen ja miten palautus voidaan hallita.
Yhteenveto: valmistaudu teknisesti, päätä sopimusmallista vasta faktoilla
Itsenäisen aggregoinnin mFRR-prosessin keskeytys merkitsee, että itsenäisen aggregaattorin kautta tapahtuvan mFRR-osallistumisen ehdot eivät etene vahvistukseen nykyisellä mallilla. Keskeytyksen taustalla ovat erityisesti rebound-ilmiö, taseiden käsittely, kompensaatio, sähkösopimusten soveltuvuus ja tiedonvaihto.
Yritykselle järkevä etenemistapa on kaksivaiheinen. Ensin selvitetään joustokohteen tekninen kyky, käytön rajoitteet ja rebound. Sen jälkeen tarkastellaan sähkönhankinnan, sopimusten ja tasevastuiden kokonaisuutta. Näin akku-, sähkökattila- tai kysyntäjoustohanketta ei rakenneta epävarman markkinapolun varaan, mutta käyttökelpoista joustokapasiteettia ei myöskään jätetä tunnistamatta.
Jos haluatte arvioida joustokyvyn vaikutusta yrityksenne sähkönhankintaan ja hankintastrategiaan, pyytäkää tarjous tai keskustelkaa Optimitason asiantuntijan kanssa. Kartoitetaan yrityksellenne sopiva sähkönhankintamalli rauhallisesti, kulutusdatan ja käytännön päätöskriteerien pohjalta.
Tarkoittaako keskeytys, että yritys ei voi osallistua mFRR-markkinalle?
Ei suoraan. Keskeytys koskee itsenäiseen aggregointiin liittyvän mFRR-mallin ehtojen vahvistamisprosessia. mFRR-markkina jatkuu, mutta yrityksen mahdollinen osallistumisreitti riippuu kohteen teknisistä vaatimuksista, sopimuksista, tasevastuista ja käytettävästä palvelumallista.
Voiko akku olla hyödyllinen, vaikka itsenäisen aggregoinnin mFRR-malli on kesken?
Akku voi olla teknisesti joustokelpoinen myös silloin, kun tietyn osallistumismallin ehdot ovat kesken. Päätöksessä on kuitenkin arvioitava erikseen akun varaustilan hallinta, käyttötarkoitus, ohjaus, sopimusrakenne ja markkinakelpoisuus.
Mitä rebound-ilmiö tarkoittaa sähkökattilalle?
Sähkökattilassa rebound tarkoittaa käytännössä sitä, että aktivoinnin aikana tehty tehonmuutos voi edellyttää myöhemmin vastakkaissuuntaista energiankäyttöä, jotta lämmöntarve täyttyy. Lämpövaraston ja muun tuotannon jousto ratkaisevat, kuinka hallittava vaikutus on.
Kannattaako joustokohdetta valmistella jo nyt?
Teknisten lähtötietojen, mittauksen, ohjattavuuden ja käyttörajojen selvittäminen voi olla perusteltua. Markkinatuottoon, itsenäisen aggregoinnin mFRR-ehtoihin tai tiettyyn käyttöönottoaikatauluun sidottua päätöstä ei kuitenkaan pidä tehdä vahvistamattomien oletusten perusteella.
Mitä tietoja yrityksen kannattaa kerätä joustoarviota varten?
Hyvä lähtöaineisto sisältää vähintään kohteen teho- ja energiatiedot, tunti- tai varttisarjat, tekniset säätörajat, ohjaus- ja mittausvalmiuden, tuotannon tai kiinteistön käyttörajoitteet, sähkösopimuksen sekä arvion aktivoinnin jälkeisestä palautumisesta.
- Fingrid on pyytänyt Energiavirastoa keskeyttämään itsenäiseen aggregointiin liittyvien mFRR-ehtojen vahvistamisprosessinFingridin tiedote itsenäisen aggregoinnin mFRR-ehtojen vahvistamisprosessin keskeytyspyynnöstä.
- Reservitoimittajien ja tasevastaavien sopimusehtojen muutokset syksyllä 2026Fingridin tiedote vahvistetuista sopimusehtomuutoksista ja joustavan kysynnän mahdollisesta myöhemmästä käyttöönotosta.
- mFRR, manuaalinen taajuuden palautusreserviFingridin tuotekohtainen mFRR-kuvaus.
- ReservimarkkinatFingridin yleiskuvaus reservimarkkinoiden kapasiteetti- ja energiamarkkinoista.
- Kysely itsenäisen aggregoinnin tulevaisuuden kehityksestäFingridin tiedote itsenäisen aggregoinnin jatkovalmistelua koskevasta kyselystä.
Kirjoittaja: Optimitaso Oy · Päivitetty 6.11.2026