Koronapandemian luoma energiakriisi
Maailmalla kytee energiakriisi, jolla saattaa olla vaikutukset myös Suomeen. Koronanpandemian alkaessa sähkön Energian ja sähkön kulutus väheni joissain maissa voimakkaasti. Tämän johdosta kokonaisia energian tuotantoketjuja jouduttiin ajaa alas. Kun tuotantojen lopettaminen on helppo ja nopea prosessi, sen uudelleenkäynnistäminen on taas hyvin hidasta ja vaikeaa.
Koronatilanteen helpottaessa ja rokotusten edetessä, myös maailman talous on lähtenyt uudestaan nousuun. Etenkin Aasian talous on noususuhdanteessa. Samalla monet maat varautuvat talveen ja täyttävät varastojaan. Erityisesti kysyntää on tällä hetkellä kivihiilestä tai kaasusta, eikä tällä hetkellä tarjonta pysy kysynnän perässä.
Tilannetta on myös pahentanut se, että energialaitoksille ei välttämättä ole pystytty tekemään vuosihuoltoja, sillä ihmisten liikkumista on rajoitettu.
Energiakriisin mahdolliset vaikutukset
Energiakriisi näkyy tietysti energian kallistumisena. Energian kallistuminen taas vaikuttaa suoraan talouskasvuun. Suurin uhka energian hinnan nousuun tulee siitä, miten se vaikuttaa kulutuskysyntään ja sen kautta kasvunäkemiin.
Pelkona on, että energiakriisi voi johtaa jopa ruokakriisiin, kun esimerkiksi maatalouden tuotantokustannukset nousevat.
Tulevaisuus
Teknillisen fysiikan professori Peter Lund kertoo kuitenkin olevansa optimistinen, että kysynnän ja tarjonnan tasapaino saavutetaan jossain vaiheessa ja tilanne normalisoituu. Hän kuitenkin toivoo, että tulevaisuudessa energiajärjestelmän kestävyys arvioitaisiin eri tavalla, sillä kyse on strategisesta raaka-aineesta, joka koskettaa meitä kaikkia.
Tilanteen normalisoituminen voi olla pelättyä hitaampaa, koska Saksa ja useat muut maat joutuu luopumaan ydinvoimasta ja fossiilisella polttoaineella tuotetusta sähköstä, ja tilalle ei saada näillä näkymin saada rakentamaan tarpeeksi nopean tahtiin uusiutuvan energian tuotantoa. Lisäksi myös osa syynä on, että vielä ei ole ratkaistu kuinka energiaa pystyttäisiin tehokkaasti varastoimaan, ja näin tasaamaan kysynnän ja tuotannon välistä eroa.
Lähteet: Helsingin Sanomat, Maaseudun tulevaisuus